Ensimmäiseksi vierailimme Wielgowa -kennelissä Szczecinissä. Wielgowassa tapasimme Flinkbein Ekspanatin, joka 11 vuoden iästä huolimatta oli aivan erinomaisessa kunnossa. Epi muisti hyvin meidät ja jälleennäkeminen oli riemullinen molemmin puolin.
Mukanamme ollut Wiklina z Wielgowa jäi Wielgowa-kenneliin ja ehti jo käväistä näyttelyssäkin, ennenkuin itse olimme edes ehtineet kotomaahan takaisin :-). Hyvin oli Wiklina näyttelyssä Puolanmaalla pärjännytkin, oli VSP ( vastakkaisen sukupuolen paras) ja sai jo toisen Puolan sertinsä.
Wiklinalle sunnitelen vielä yhtä pentuetta, ja niimpä se astutetaankin huhtikuun aikana SASQUEHANNA SZYMON illa

Pohjois-Puolasta, Szczecinistä, matkasimme etelään Wroclawin lähelle, pikkukaupunkiin nimeltä Wolow ja sieltä Siodlkowicen kylässä sijaitsevaan Rivendall-kenneliin, jossa matkamme päätarkoitus, nuori PON-poika, Vivat Flinkbein Rivendall jo odotteli meitä. Vivat osoittautuikin todella iloiseksi ja älykkääksi veijariksi, jonka pieni töpö heiluikin ahkerasti. Vivat on myös saanut omat sivut OMAT KOIRANI -osioon.
Rivendall-kennelissä tapasimme Puolan v.2004 voitokkaimman juniorikoiran, ALASZ z Gangu Dlugich, sekä tietenkin Vivatin sukua, emä AFERA Rivendall, isoäiti ARONIA znad Kosna, "eno" ABSOLWENT Rivendall sekä GWARANCJA RIVENDALL Kontekst...

Puola on hyvin tasainen maa, lukuunottamatta aivan etelä-Puolaa, jossa kohavat tatra-vuoret. Myös Puolan metsät ovat aivan erilaiset kuin Suomessa, selkeät, ja vailla pusikkoista aluskasvillisuutta.
Onkin hyvin helppo kuvitella pitkäkarvaiset polskit paimentamassa näillä tasaisilla niityillä lammaslaumoja eikä näissä metsissä hakua harjoitellessa taida karvatkaan pahemmin katkeilla :-)

Wroclawissa vietimme päivän kaupunkia katsellen ja shoppaillen. Kaunis vanha keskusta !!!
Puolan rakastetun Paavin poismeno näkyi talojen suru-liputuksessa, samoin kuin monien autojen antenneissä surunauhoin.

Kävimme myös katsomassa Opolen lähellä asustavaa Jestem Fervidusta, tumman suklaanruskeaa PON-poikaa. Olimme ihailleet Jestemin väriä Puolan PON-kerhon kotisivuilla ja halusimme nähdä koiran ihan livenä. Jestem oli ystävällinen nuori herra, joka varasti täysin sydämemme.

Krakovassa matkaseuraamme liittyi nuori Great Japanese Dog -neitonen, joka oli tulossa Suomeen, oman perheensä luo. MAHTAVAN SULOINEN PUSUKONE !!!

Krakovasta jatkoimme matkaamme Krosnoon, jossa valitettavasti oli sanottava Furman Konkurylle heihei, sen jäädessä kotiinsa. Tämän herrasmiehen seurasta luopuminen oli koko matkamme vaikein etappi. Mielelläni olisin tuonut Furmanin takaisin Suomeen.............. Aivan Kaakkois-Puolassa sijaisevasta Krosnosta sitten ajoimmekin Via Balticaa pitkin takaisin kotiin.

Puolasa rakennetaan paljon. Talot ovat todella komeita ja yleensä koko tontti on aidattu. Aitoihin on myös panostettu ja ne olivat erittäin kauniita.

Kaverukset Vivat ja Orda keksivät yhdessä monenlaista tekemistä automatkan ajaksi itseään viihdyttämään. Tässä tuli esiin polskin viisaus ja ajattelukyky :-). Siksipä mielellämme laitoimmekin kaverukset 1,5 tunnin lauttamatkan ajaksi häkkiin, vaikka muuten ne saivatkin oleilla autonssa takapenkillä.