Koirien elinympäristö vaikuttaa siihen, miten geenit ilmenevät eri yksilössä ja geenit puolestaan vaikuttavat siihen, miten ympäristön vaikutukset näkyvät yksilössä .
Geenitutkijoiden mukaan tämän päivän ehkä vaikein ja pulmallisin jalostusongelma onkin jatkuvasti kapeneva geenipooli, eli erilaisten geenien kokonaismäärän väheneminen
koirakannassa. Syynä tähän on jo pelkästään puhdasrotuisten koirien kasvatus, jolloin eri rotujen ei ole mahdollista pariutua keskenään, ja saada kantaansa uusia geenejä muista rodusta.
Geenipoolin kapenemista tapahtuu myös siksi, että kaikkien niiden koirien geeniyhdistelmiä häviää, joita ei käytetä jalostukseen.
Myös saman pentueen sisaruksilla voi olla toisistaan hyvinkin poikkeava perintötekijä aines, sillä vanhemmilta tulevat kromosomit voivat jakaantua uskomattoman
monin eri variaatioin jälkeläisille. Koiran vanhemmiltaan perimä geenien kokonaisuus voi olla huomattavan erilainen esim. rakenteeltaankin samanlaisissa sisaruksissa.
Pienessä populaatiossa myös nämä pieneltäkin tuntuvat vaihtelut ovat tärkeitä; jos pentue on jalostukseen sopiva tai jopa erittäin hyvä, olisi tärkeää, että mieluummin
saman sisarusparven eri koirat jättäisivät perintötekijänsä koirapopulaatioon, kuin että vain yksi koira "vastaisi" yhdistelmän geneettisestä jatkuvuudesta.
Perinnöllinen muuntelu puolestaan tarkoittaa eläinten välisiä perinnöllisiä eroja, monimuotoisuutta, erilaisten geeniversioiden paljoutta. Monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää rodun elinvoimaisuuden ja terveyden vuoksi, sillä sen lasku saattaa johtaa esimerkiksi perinnöllisten sairauksien lisääntymiseen.
Itse olen alusta asti tehnyt hyvin paljon työtä kasvatustoimintani eteen, selvittänyt sukutauluja, tutkinut koirien taustoja. Ottanut selvää puolalaisista koirista, eri linjoista ja
käyttömahdollisuuksista.
Puolassa ja monissa muissa Euroopan maissa olen käynyt koirieni kanssa näyttelyissä saadakseni tuntumaa omaan kasvatustyöhöni verrattuna mm. rodun kotimaahan.
Puolalaisten kasvattajien luona vieraillessani ole keskustellut koirista ja rodun tasosta ja yrittänyt oppia mahdollisimman paljon tietoa heiltä.
Ensimmäinen polski owczarek nizinny 'ni, Anuska Zlaty ranc, on tullut minulle Tsekkoslaovakiasta, myöhemmin minulle on
tullut Puolasta, Rola sekä Wielgowa-kennelistä
Gorczyca z Wielgowa, Hajda z Wielgowa, Jegomosc z Wielgowa sekä vuonna -99 Wiklina z Wielgowa. Lisäksi Puolasta olen
tuonut myös Radosna Goralka z Banciarnin sekä Figiel Hajko Neritan.
Kesän 2005 aikana olen tuonut Puolasta kaksi polski owczarek nizinny -urospentua, Vivat Flinkbein Rivendall yhdessä
Maija Braggen kanssa, sekä Cedr Moscic yhdessä Christina Draken kanssa. Vuonna 2006 minulle olen tuonut nartut Stokrotka Hajko
Nerita sekä Riposta Dla Flinkbein Kontekst, sekä kesällä 2007 uroksen Talizman Flinkbein Kontekst.
Olen käyttänyt nartuilleni paljon myös ulkomaisia, eri linjaisia uroksia, jotta jalostuspohjaa täällä Suomessa saataisiin laajennettua.
OLEN KÄYTTÄNYT NARTUILLENI SEURAAVIA ULKOMAISIA UROKSIA .
lugich ( Flinkbein D-pentue, emänä Flinkbein Swietny)